RIIHIMÄEN TAISTELU / VALTAUS 22.4. 1918
19.4. kun saksalaiset olivat sunnuntain aamupäivällä vallanneet Hyvinkään he lähtivät jo tiedusteluluontoisesti kohti Riihimäkeä Herajoen suuntaan. Saksalaiset tulivat Herajoen kylään illalla. Punaiset olivat tyhjentäneet kylän mutta eivät olleet kaukana vaan Riihimäelle vievän tien varrella taisteluasemissa.
Riihimäeltä varustettiin panssarijuna ratalinjaa tulevia saksalaissotilaita vastaan. Monnissa käytiin taisteluun. Saksalaisten eteneminen jatkui.
Yksi saksalainen karabinieerirykmentti lähti Hyvinkäältä kohti Riihimäkeä Erkylän ja Hikiän kautta. Hikiältä saksalainen pioneeriryhmä kävi katkaisemassa Lahden radan.
HUHTIKUUN 22. PÄIVÄNÄ saksalaiset hyökkäsivat Riihimäelle kolmesta suunnasta, Herajoelta, radan viertä ja Erkylästä.
Punaisten pääpuolustusasema oli Hirsimäen – Patastenmäen linjalla.
Tuliasemia oli ainakin Hirsimäessä, Mattilan- mäessä, Piikinmäessä ja Patastenmäessä.
Ratapihalla oli paljon liikettä, tavaraa ja pakoon yrittäviä ihmisiä niin siviilejä kuin punakaartilai- siakin. Saksalaiset aikoivat häiritä tätä toimintaa.
75 mm:n vuorikanuunan ensimmäinen laukaus meni aseman yli Patastenmäen kalliolle.
Kolmas ammus osui junanvaunuun, jonka sisältönä oli räjähdysaineita. Vaunu oli nykyisen Patastenmäen sillan paikkeilla.
SEURASI VALTAVA RÄJÄHDYS , joka aiheutti hirmuisen tuhon ratapihalla ja koko asemakylässä.
Saksalaisetkaan eivät olleet varautuneet räjähdykseen. Punaisten vastarinta alkoi kuitenkin olla epätoivon vallassa. Korttionmäeltä ja Patastenmäen tykkipatterilta yritettiin vielä hidastaa saksalaisten tuloa jonkun aikaa.
Saksalaisia kuoli valtauksessa 5 ja haavoittui 11.
Punaisia kuoli todennäköisesti 60-100 ihmistä.
KASARMIALUEEN saksalaiset ottivat haltuunsa puoli viiden aikoihin. He löysivät kasarmi 18:sta 9 kuolluta ja useita haavoittuneita siviilejä.
Punaisten joukkomurhan uhrit olivat kaikki ulkopaikkakuntalaisia, pääasiassa Urjalasta, Akaasta, Kylä-koskelta, Vesilahdelta.
Saksalaiset kuvasivat näkemäänsä tarkasti todeten lopuksi: ”niin kauheata näkyä on vaikea kuvitellakaan”.
MITÄ OIKEIN OLI TAPAHTUNUT?
Punaiset olivat viime hetkellä yrittäneet aseistaa pakko-otettuja ja lähettää heidät saksalaisia vastaan. Punaisten päällikkö Kronqvist oli käskenyt hakea vangit ulos ampumisen uhalla.
Vangitut kieltäytyivät edelleen. Punakaartilaiset aloittivat tulituksen.
Eloonjääneitä alettiin sitten marssittaa kohti kylää saksalaisten eteen. Istuikiven sillan luona ammuttiin vielä yksi haavoittunut.
Suurin osa vangituista pääsi pakoon ratapihalla tehdyn Vantaan yli menevän rautatiesillan räjäyttämisen aikaan saamassa sekasorrossa.
|
