6.MITEN YKSIMIELISIÄ TYÖVÄENYHDISTYKSESSÄ OLTIIN ASEELLISESTA KAPINASTA ?
Työväenyhdistyksen 10-jäsenisessä johtokunnassa oli v. 1917 vain kaksi henkilöä, jotka sodan jälkeen v. 1920 erotettiin yhdistyksestä kommunisteina.
5 jäsentä oli ilmeisen maltillisia.
3 jäsenestä ei ole tarkempaa tietoa, mutta kaikesta päätellen johtokunta oli maltillisten käsissä.
Uusia järjestöjä luotiin juuri siksi.
Suurlakkovuodesta jäi usko työväestön vastarinnan voimaan.
Aatteellisessa kirjallisuudessa vilahteli usein sanat: luokkataistelu ja taistelu.
Juho Kokki oli puhunut vappuna 1906 sotalaitoksesta, jonka vaikutusta hän piti raaistavana ja sivistyksen leviämistä rajoittavana.
Monet yhdistyksen jäsenistä vastustivat työväen aseellista toimintaa.
Asiasta kiisteltiin varsin kiihtyneesti.
Perustajajäsen Kustaa Salminen heitettiin eräästä kokoukseta ulos siksi, että hän ei hyväksynyt aseiden hankintaa.
altuutettu J. V. Lehtelä onnistui yleensä hillitse-mään tilanteita.
Tammikuun 14 päivänä pidettiin kokous suuremman osanoton saamiseksi järjestökaartiin. Parempaa yhteisymmärrystä kaivattiin myös.
Yleinen työväenkokous , jossa käsiteltiin punakaartia ja aseellista toimintaa luultavasti 26. 1.
Viipurin alueella oli ollut jo 22.1. selkkauksia, joista oltiin tietoisia.
Hausjärven kirkkoherra Murénin kertoman mukaan oltiin kokouksessa kahden vaiheilla pysytelläänkö erossa sotatoimista vai ei.
Maaherra Saarinen kutsui sos.dem. piiri-toimikunnan ja punakaartin johdon neuvotteluun, jossa rauhoittaa mieliä.
Työmies-lehti levitti jyrkkäsanaista mieltenkiihotusta toisin kuin Hämeen Voima.
Vuoden 1917 aikana Työmies-lehden tilaajamäärä Hausjärvellä oli lähes kaksinkertaistunut.
Lehtiä tuli noin 1500 kpl Hausjärvelle.
Kun kansalaissota alkoi, virta tempaisi mukaansa ja loppujen lopuksi vain harvat jättäytyivät kumousliikkeen ulkopuolelle.
|
