Riihimäen paikallishistoriaa


Etusivu

1. Elämää 1800-luvulla

2. Teollinen vallankumous 1850- 1914

3. Murroksen aika Riihimäellä v. 1890-1914

4. Suurvaltojen kilpailusta maailmansotaan seurauksineen 1908-18

- Riihimäen varuskunta 1910

- sisällissota 1918

   

1 Sodan nimitys

   

2 Miksi työväenyhdistyksen jäsenet osallistuivat sotaan ja miten asiasta päätettiin?

   

3 Mommila 7.11. 1917

   

4 Aseet

   

5 Punakaarti ja pakko-otot

   

6 Kuinka yksimielisiä he olivat?

   

7 Miten he olivat mukana?

   

8 Riihimäen taistelu / valtaus 22.4. 1918

   

9 Punaisten tekemät murhat Riihimäellä

   

10 Seuraukset: rintamalla,teloitettuina ja vankileirillä kuolleet punaiset

   

11 Riihimäen vankileiri

5. Laman ja totalitarismin aika 1920-33

6. Rakennustyylejä

7. Lähdekirjallisuutta


9 Riihimäellä punaisten tekemät murhat:


Ennen huhtikuun tapahtumia Riihimäellä tapahtui 3 murhaa, joista ainakin yksi liittyi Mommilan tapauksen kostamiseen.

Riihimäellä ei ollut tiettävästi mitään suuria katkeruustekijöitä ennen sodan mukanaan tuomia vihoja.

Noin viikkoa ennen 22.4. punaiset murhasivat Riihimäellä 18 ihmistä. Näistä 9 varuskunnassa .
Valkeakosken tehtaan tekninen johtaja J.G. Carpelan ja insinööri S. Niska ammuttiin Patastenmäellä. Olivatko ampujat Valkeakoskelta vai Riihimäeltä vai muualta, on vaikea pitävästi sanoa.

Lehtoväre kertoo punaisten vanginneen 30 riihimäkeläistä pakko-oton yhteydessä. Heidät vietiin varuskuntaan.

Päivää ennen saksalaisten tuloa Kronqvist oli käskenyt siirtää heidät päävartiorakennukseen.
Tällä teolla riihimäkeläiset punakaartilaiset pelastivat paikkakunan ja lähialueen tunnettujen porvareiden hengen muualta tulleiden kaartilaisten väkivallalta.
Tekivätkö he sen tietoisesti vai eivätkö? Emme tiedä. Mitään suurta katkeruutta ei vangittuja kohtaan kuitenkaan tiettävästi ollut.
VARUSKUNNASSA TAPAHTUNEESTA KAUHEUDESTA EI OLE SYYETTY RIIHIMÄEN PUNAKAARTIA vaan todennä -köisiksi tekijöiksi on nimetty kymiläinen naiskomppania.

M. E. Alftan, joka oli suojeluskunnan perustavan kokouksen sihteeri antoi lausunnon, että paikallinen punakaarti koetti kuitenkin suojella ympäristöä. Tietoa on siis pidettävä luotettavana.
Mikä oli kaartin riihimäkeläisen päällikön vastuu? Mitä käskyjä hän antoi?

Voi vain kuvitella minkä tunteiden vallassa sodan päätyttyä voittanut osapuoli suhtautui tapahtuneeseen.







Tulosta tämä sivu / Print this page

© Riihimäki-historiaa
Palvelun tarjoaa Opintoverkko Oy:n www-sivupalvelu.
Tekninen toteutus Tuomo-Media, 2002-2003