Riihimäen paikallishistoriaa - Sisällissota Riihimäellä v. 1918


2. Miksi työväenyhdistyksen jäsenetosallistuivat sotaan ja miten asiasta päätettiin?


JÄRJESTYSVALIOKUNTA V. 1917

Venäjällä tapahtuneen maaliskuun vallankumouksen jälkeen Suomessa hallinto ja järjestyksenpito haluttiin suomalaistaa. Tämä ei käynyt hetkessä. Nimismiesten johtamat poliisivoimat olivat vähäisiä.
Venäjällä astui uusi väliaikainen hallitus keisarin tilalle ja myös Suomessa se otti suuriruhtinaan vallan.
Hausjärven nimismies Carl Tamelander ehdotti, että työväenjärjestöt valvoisivat järjestystä paikkakunnalla sillä hän ei pystynyt sitä takaamaan.


Perustettiin järjestysvaliokunta eli kansanmiliisi kuten vuoden 1905 suurlakon aikana estämään salakuljetusta junissa, valvomaan elintarvikkeiden jakelua ja pitä-mään yllä yleistä järjestystä.
3 MIESTÄ VARTIO ASEMALLA 24 TUNTIA VUOROKAUDESSA. MYÖS ASEMAKYLÄLLÄ VARTIOITIIN.
Venäläisiin sotilaisiin ei miliisin valta ylettynyt.
Venäläiset sotilaat olivat yhtä innoissaan keisarin syrjäyttäneestä vallankumouksesta kuin suomalaisetkin.

Työväentalolla järjestettiin maaliskuun 17. päivänä vallankumoussankarien muistojuhla, johon osallistui sadoittain sekä riihimäkeläisiä että varuskunnan venäläisiä sotilaita.
Vappumarssiinkin venäläiset osallisuivat omana 2000 sotilaan osastonaan. Työväestöäkin oli n. 2600 marssijaa. Ennen oli ollut vain 1000 osallistujaa.
Kokemukset vallankumoushuumassa hulinoivista venäläissotilaista ja tiedot muissa varuskunnissa tapahtuneista upseerimurhista alkoi huolestuttaa porvaristoa Riihimäelläkin.
Vappumarssin kaltainen yhteisen voimannäytön osoittaminen työväenjärjestöjen kanssa asetti myös radikaalimmaksi käyvän työväestön samaan nippuun venäläisvallan kanssa.

Riihimäellä toimi huhtikuusta kesäkuuhun v. 1917 järjestö , TYÖVÄEN JÄRJESTÄVÄ KOMITEA. Komitea oli ammattiosastojen ja työväenyhdistysten yhteinen.
Puheenjohtajina toimivat työväenyhdistyksen puheenjohtaja Juho Kivinen, voimistelu- ja urheiluseura Kontion puheenjohtaja Roope Nieminen ja E. Roman.
Syksyllä komitea muuttui valiokunnaksi ja vielä joulukuun 11. päivänä nimeksi tuli
JÄRJESTÄYTYNEEN TYÖVÄEN NEUVOSTO.
Sodan alettua tammikuun 28. päivänä nimeä täydennettiin vielä kerran:


RIIHIMÄEN TYÖVÄEN VALLANKUMOUKSELLINEN NEUVOSTO.

On huomionarvoista, että vallankumouksellisen neuvoston perustamisen jälkeen ei päätöksiä enää tehty työväenyhdistyksen kokouksissa.
Maaliskuun vallankumous oli antanut monille voimantunnetta ja rohkeutta. Aikaisemmin työväenyhdistykseen tai ammattiosastoon liittyminen saattoi merkitä riskiä työpaikan saamisessa tai säilyttämisessä. Nyt tultiin joukolla mukaan!
Varovaisuus ja laillisuus ei kevään lakkotaisteluiden aikana tuntunut päällimmäisiltä asioilta varsinkaan uuden jäsenistön keskuudessa.

8 TUNNIN TYÖPÄIVÄ JA PALKANKOROTUS tuntuivat olevan käsien ulottuvilla etenkin kun maan eduskunnassakin oli sosialistienemmistö, 103 edustajaa.

Maailmansota, jossa Venäjä oli ollut mukana jo kolme vuotta , pakotti keisarikunnan keskittä
mään voimansa rintamiensa huoltoon. Reuna-alueet kuten siviilit yleensäkin saivat pärjätä omillaan.

VILJASTA ALKOI OLLA PULAA. Sodan ei uskottu kestävän kauan eikä viljelyaloja juurikaan lisätty.
Työväenyhdistyksessä keskusteltiin toukokuussa huhusta, että isännät aikovat kylvää vain omiksi tarpeiksi. Kysyttiin neuvoa piiritasolta.
Kuultiin senaatin puheenjohtajan sosialidemokraatti Oskari Tokoin vaikeuksista pitää tilanne vakaana. Malttia toivottiin kaikilta.


Paloheimon kartanoiden työläiset ryhtyivät kuitenkin lakkoon juuri kylvöaikana ja kysyivät yhtiön muilta työntekijöiltä tukilakkoapua.
Sahan väki julisti lakon 8 tunnin työpäivän ja palkankorotusten puolesta.
Sahateollisuustyöväen liiton luottamusmiehenä lakkoa selvitti Helsingissa Eero Haapalainen, josta tuli yksi puolen vuoden päästä alkaneen sisällissodan johtajista.


ELINTARVIKETILANNE PAHENI KUMMANKIN OSAPUOLEN TOIMIEN VUOKSI !
LAKOT JA TYÖSULUT KIIHDYTTIVÄT VUOROIN TYÖNANTAJIA JA TYÖNTEKIJÖITÄ.


Enemmistöllään sosialidemokraatit äänestivät eduskunnassa läpi valtalain, jolla korkein valta siirrettiin Venäjän väliaikaiselta hallitukselta eduskunnalle.
Päätöstä ei alistettu väliaikaiselle hallitukselle. Siitä seurasi keisariajalta tuttu juttu, eduskunnan hajoittaminen ja uudet vaalit.


Elokuun lopulla Riihimäen VPK:n yhteyteen perustettiin suojeluskaarti. Suojeluskunta verhottiin siis palokunnan pelastusosastoksi.
Alussa moni ajatteli suojeluskaartin tarkoitukseksi venäläisen sotaväen väkivaltaisuuksien vastustamisen. Myös työläisiä liityi suojeluskuntaan. Monen heistä kerrotaan siirtyneen myöhemmin punakaartiin.


UUDET VAALIT tulivat tilanteessa, jossa lakkoja oli ollut maataloudessa sekä kylvö- että sadonkorjuuaikana.

Elantolassa,Helioksella ja turvepehkutehtaalla johto suostui 8 tunnin työaikaan ja vältti lakon
Helioksella kuitenkin kirvesmiehet ja sekatyömiehet ryhtyivät vaatimaan palkankorotusta sillä seurauksella, että johdon työsulku-uhkauksen jälkeen tehdas oli lakossa kuukauden verran.
Sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä eduskunnassa.

SEURAUKSENA KATKERUUS JA PETTYMYS.
RADIKAALIN TOIMINNAN KANNATTAJIEN MÄÄRÄ SUURENI !

Marraskuun 7. päivänä Lenin aloitti uuden vallankumouksen Venäjällä.
LOKAKUUN VALLANKUMOUS
teki Venäjästä Neuvosto-Venäjän, joka nelivuotisen sisällissodan kautta muotoutui sosialististen neuvostotasavaltojen liitoksi, Neuvostoliitoksi.








© Riihimäki-historiaa
Palvelun tarjoaa Verkkopolku.com