Riihimäen paikallishistoriaa -


1 MIKÄ SOTA TÄMÄ OLI ?

KAPINA

Sotaan ryhtyneet työläiset käyttivät useimmiten tätä sanaa. Joskus puhuttiin punakapinasta.

VALLANKUMOUS
on myös punaisen puolen käyttämä termi.
Punaiset aloittivat 26 –28. 1. 1918 vallankumouksen, joka onnistui vain osittain.

VAPAUSSOTA

Valkoiset eli laillisen hallituksen kannattajat ja porvarilliset puolueet näkivät punaiset osana 7. 11. 1917 alkanutta Venäjän vallankumousta, jossa valta ja tuotantovälineet eli omaisuus tullaan siirtämään kansalle.
Se herätti suuttumusta sekä yksityisen kansalaisen että valtiollisen tulevaisuuden kannalta.

Valkoiset kävivät puolustamaan vapauttaan ja myös vasta itsenäistyneen Suomen vapautta Neuvosto-Venäjästä. Sota oli heille ehdottomasti vapaussota.

LUOKKASOTA

Sosialismin teoriasta tietoiset henkilöt punaisella puolella käyttivät tätä nimitystä varsinin sodan jälkeisissä kirjoituksissa.

KANSALAISSOTA

1960-luvulla otettiin käyttöön ensimmäinen nimitys, jolla pyrittiin tarkastelemaan sotaa ilman asenteellisuutta. Useimmiten tämä pyrkimys koettiin vielä hävinneiden tukemiseksi.

SISÄLLISSOTA

on neutraali käsite, jonka jo suurin osa taitaa hyväksyä. Sitä voidaan käyttää vaikka sodassa oli myös vieraita joukkoja.

On paljon kansalaisia, joiden perhettä tai sukua vuoden 1918 tapahtumat koskettivat. Ainakin heillä sodan nimi yleensä pysyy ehdottomana.

Sankarihistoriat tai suuret katkeruudet kapseloituvat ihmisten mieliin, tekee mieli sanoa, että sydämiin asti.

Tapahtumista on kulunut ihmisikä, jo 85 vuotta. Vieläkin monen varttuneen ihmisen mielessä tähän sotaan liittyvät mielikuvat ovat kipeitä, vaikkei itse olisikaan elänyt tuota vaihetta Suomen historiasta.


KAIKKI VUODEN 1918-SODASTA KÄYTETYT NIMET OVAT JOLTAKIN KANNALTA OIKEITA.

Keskusteluun voidaan ottaa uusiakin nimiä kuten Jari Lehtoväreen itsenäisyyssota.
Olihan Suomen itsenäisyys kummankin puolen tahto. Itsenäisyyden sisällöstä ei yksimielisyyttä kuitenkaan oltu vielä saavutettu.
.





© Riihimäki-historiaa
Palvelun tarjoaa Verkkopolku.com