Vankileirin teloitus- ja epävirallinen hautapaikka

10 SEURAUKSET:
Rintamalla kuolleet, teloitetut ja vankileireillä kuolleet punaiset:

RINTAMALLA kuoli punaisella puolella 18 ihmistä.
Kun v. 1939 siirrettiin vainajat ns. punaisten haudoista Hirsimäellä hautausmaalle, oli 18 heistä puuarkuissa kuten rintamalla kuolleet olivat.

Hausjärven seurakunnan kuolleitten luettelossa v. 1918 mainitaan 18 sodassa kuollutta miestä. Heistä kuitenkin 2 kuoli todennäköisesti valkoisella puolella.


VALKOISEN PUOLEN TEKEMÄT TELOITUKSET:

Tiedot perustuvat 4 eri lähteeseen: Papiston antamat tiedot sodan tiedot sodan henkilötappioista
-virallinen tilasto
-Terroritilasto, jonka Sos.dem.puolue keräsi työväenyhdistysten tiedoista.
-Sotavankileirin kuolemankirja

Jari Lehtoväre on saanut Riihimäellä teloitettujen määräksi 141 ihmistä.
66 heistä oli hausjärveläisiä, pääasiassa Riihimäeltä.

Hannu Tapiola arvio Hausjärven punaisten kokonaistappioiksi n. 170 henkeä.

Riihimäen työväenyhdistyksen jäsenet 10 +2
Hikiän ty:n jäsenet 11
Herajoen ty:n jäs. 3
Oitin ty 3
Merkintä ”ty:n jäsen” tai kuulunut kauan järjestöihin 12 -2
Ammattiosastojen jäsenet 17
Rautatieläisten liiton jäsenet 5
Riihimäen nuoriso-osaston jäs. 3
Merkintä ”nuorisoliittolainen” 3

Muut 109

Yhteensä 182

Luvussa on mukana 11 kadonneeksi ilmoitettua.

Vain varsinaiset työväenyhdistyksen jäsenet on merkitty yhdistyksen jäsenkirjaan, jossa 1917 oli 117 nimeä.
Jari Lehtoväreen arvion mukaan suurin osa punaisten teloituksista Riihimäellä HUHTIKUUSSA voitaneen laittaa saksalaisten vastuulle, joskin he ovat varmasti toimineet paikkakuntalaisten ilmiantojen perusteella.

TOUKOKUUN teloituksista on todennäköisesti vastuussa uusi suojeluskunnan esikunnan asettama kenttäoikeus, vaikka tämä on aiemmin kiistetty.
Kenttäoikeus langetti yleensä tuomion syytetyn kotipaikkakunnan lausunnon perusteella.
75% teloituksista oli tehty ennen kuin varsinainen valkoinen armeija tuli Riihimäelle.

KESÄKUUN varsin suuret teloitusluvut selittyvät Lehtoväreen mukaan ainakin osaksi vartiosotilaiksi määrättyjen miesten turhautuneisuudella vankileirin hirveissä olosuhteissa.




RIIHIMÄEN SOTAVANKILEIRILLÄ KUOLI 23.5. – 16.9. yhteensä 1040 ihmistä.

Pahimpana aikana heinä- elokuussa kuoli 17 vankia vuorokaudessa
keukotautiin,
suolistotulehdukseen,
ruusutautiin,
nälkään,
turvotukseen.

Vankileirillä oli enimmillään 8700 vankia + 500 henkilökuntaan kuuluvaa.

Tilanahtaudesta johtuvaa katastrofia pahensi vielä väärin laskettu ravintohuolto. Ruokaa oli tilattu vain tuomiota odottaville. Ruoka puuttui pahimmillaan n. 2000 jo tuomitulta.
Koko maassa vallitsi elintarvikepula.

Vankileirille tuotiin tässä tilanteessa usein pilaantuneita ruokaeriä. Leivän sekaan jauhettiin myös olkea, joka aiheutti suolistotulehduksia kuten huono hygieniakin.

Punaisten virallisiin joukkohautoihin Tienhaarassa ja Hirsimäessä haudattuja on:
Tienhaaran Lepolaan on haudattu 174 henkilöä.
Riihimäen hautausmaalle Hirsimäkeen 536 henkilöä.

Vankileirin perustamisvaiheessa vankeja haudattiin myös kasarmialueen metsiköihin ja kirkon lähistölle.


Senaattori H.G. Paloheimon kartanoilla olevissa työsiirtoloissa oli huomattavasti paremmat olot.
Vangit tekivät työtä ja saivat riittävän ruuan ja asiallisemman kohtelun.


Viimeiset kuritushuonetuomion saaneet vangit siirrettiin Riihimäeltä TAMMISAAREEN, TURKUUN JA LAPPEENRANTAAN vuoden 1920 loppuun mennessä.
Virallisesti Riihimäen pakkotyölaitos lopetettiin keväällä 1921.


MUISTOMERKKIEN VIESTI: VAPAUS, VELJEYS JA TASA-ARVO, IHMISYYS, VASTUULLISUUS JA LAILLISUUS



VALKOISEN PUOLEN TEKEMÄT TELOITUKSET:

Tiedot perustuvat 4 eri lähteeseen: Papiston antamat tiedot sodan tiedot sodan henkilötappioista
-virallinen tilasto
-Terroritilasto, jonka Sos.dem.puolue keräsi työväenyhdistysten tiedoista.
-Sotavankileirin kuolemankirja

Lähdeaineisto:

Hannu Tapiola. Riihimäen työväenyhdistys
1903-1966
Jaakko Paavolainen. Valkoinen terrori
Hoffrén – Penttilä. Riihimäen historia I
Timo Salminen. Sua suojelemme
Jari Lehtoväre. Riihimäen varuskunnan historia