Riihimäen Työväenyhdistys Liiton 20-luvun toimitalo

RIIHIMÄEN TY 1920-LUVULLA


Joulukuussa 1920 havaittiin, että enemmistö ty:n jäsenistä oli kansalaissodan tuloksena jyrkkiä sosialisteja siis kommunisteja.

Ammattiliittojen jäsenistöstä vielä suurempi osa oli jyrkkiä.

Sosialidemokraattinen puolue oli jouluussa 1919 puoluekokouksessaan äänestänyt linjastaan:

maltillinen,
= parlamentaarin linja 98

vasemmistoradikaali,
= kommunistinen linja 54

Tämän jälkeen radikaalit olivat perustaneet toukokuussa 1920 Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen.

Riihimäen ty:n radikaalinen enemmistö pääti erota sosialidemokraattisesta puolueesta ja liittyä uuteen sosialistiseen puolueeseen.
RATKAISEVA VUOSIKOKOUS oli helmikuussa 1921, Äänestystulos 50 – 19 sosialistiseen puolueeseen liittymisen hyväksi.

YHDISTYSLAKI kuitenkin edellyttää, että sääntömuutoksia tehtäessä ¾ on kannatettava uudistusta. Työväenyhdistys jäi SOSIALIDEMOKRAATTISEKSI YHDEN ÄÄNEN ENEMMISTÖLLÄ.

Rekisteriviranomaiset eivät hyväksyneet radikaalien Sosialistiseen Työväenpuolueeseen liittyneen yhdistyksen nimeksi Riihimäen työväenyhdistystä.
Kommunistisen yhdistyksen nimeksi tuli siksi Riihimäen työväenyhdistys Liitto.

Kauppalaksi muuttuneen Riihimäen kunnallis-vaaleissa v. 1922, äänestysprosentti oli 45.9.

Porvarilliset puolueet saivat 16 valtuutettua.
Kommunistit saivat 8 ja sosialidemokraatit 6 paikkaa.



KAKSI VUOTTA kesti taistelu työväentalosta.
1921-1922

Sosialidemokraatit joutuivat viemään asian kilakunnan oikeuteen, pyytämään virka-
apua maaherralta ja kruununvoudilta sekä lopuksi poliisilta. Tammikuussa 1923 talo saatiin takaisin sosialidemokraateille.




HAJAANNUKSEN VAIKUTUS TYÖVÄEN TEATTERITOIMINTAAN:


Harrastajista koostunut Työväen näyttämö liittyi johtajansa P. Laition johdolla kommunistiseen jär-jestöön.

Kun työväentalo palautui sosialidemokraateille v. 1923 kommunistinen teatteri olisi menettänyt näyttämonsä.



Eräät näyttelijät alkoivat neuvotella puolueettomasta, itsenäistä teatterista. Perustettiin kannatusyhdistys.

Kaikki entisen työväen näyttämön jäsenet eivät tulleet mukaan. Seurauksena oli kaksi teatteria.

Ensimmäinen ammattijohtaja Riihimäen Työväen
Teatteriin palkattiin v. 1926.

Pulavuodet heikensivät teatterin mahdollisuuksia entisestään ja jo v. 1931 se teki vararikon.

Seuraavana vuonna perustettiin kuitenkin uusi Riihimäen Näyttämö, jonka asemaa suorastaan uhkasi työväenyhdistyksen huvitoimikunta omilla näytelmillään.

Kahden vuoden päästä muutettiin nimi

Riihimäen Työväen Näyttämöksi.

Riihimäen työväen yhdistyksellä oli edustaja sen johtokunnassa.
Kauppalanvaltuusto tuki teatteria ”ainoana taidelaitoksena Riihimäellä”.




Soittokunta

Hajaannus vaikutti myös soittokunnan toimintaan.

Soittokunta liittyi sosialistiseen yhdistykseen.

V. 1923 sosialidemokraatit päättivät perustaa
oman soittokunnan. Taloudellisista syistä annettiin määräys, että kaikkien työväentaloa käyttävien on tilattava iltamiinsa tämä uusi yhtye.

Soittajia muutti pois ja toiminta lamaantui.
v. 1925 poistettiin Rityn soittokunnan tilaamis –pakko
Soittokuntaa johti 1925-27 M. Okkolin
1928-29 A. Nerisalo
1930-35 Raine Sallinen.
1935- A. Jermakoff

Vuosina 1932-34 soittokunta jaettiin orkesteriin, joka soitti erityisest tanssimusiikkia ja soittokuntaan, joka pysyi perinteellisillä linjoilla.



KIISTAVEIKOT KONTION TILALLE


Kontio oli 20-luvun puolivälissä Riihimäen suurin urheiluseura Jäseniä oli 160.
Vain 7 kuului työväenyhdistykseen.

V. 1929 sosialidemokraatit pääsivät enemmistöksi Työväen Urheiluliitossa. 92 seuraa erotettiin kurinpidollisista syistä.

Rity hyväksyi alaosastoikseen vain TUL:n seurat.

Kontio lopetti toimintansa 14 vuodeksi v. 1932.


Helmikuussa 1930 perustettiin Riihimäen työväenyhdistyksen alaosastoksi uusi urheiluseura
KIISTAVEIKOT.

Seura peri Kontion omaisuuden palkintoja lukuun -ottamatta.





Talvisodan aikana 1939-40 työväentalo oli majoituslautakunnan käytössä.
Jatkosodan alettua kesällä 1941 talo luovutettiin jälleen sotilaskäyttöön.





Lapuan liikkeen aika 30-luvulla




Marraskuussa 1929 ryhtyivät lapualaiset omatoimisesti estämään kommunistien toimintaa.

Alkuvaiheessa Lapuan liike suuntautui vain kommunisteja vastaan.

RIIHIMÄELLÄ EI TAPAHTUNUT KYYDITYKSIÄ.

Tosin Sulo J. Ojasen kyyditystä suunniteltiin.
Ojasen mukaan aie kuitenkin paljastui ja siitä luovuttiin.

Ojasesta tuli myöhemmin työväenyhdistyksen puheenjohtaja

Riihimäki oli Lapuan liikkeen toiminnassa eräässä sen polttopisteessä kun 230 liikkeen kannattajaa kokoontui 27.2. 1932 kauppalaan monen korkea-arvoisen upseerin johdolla pakottaakseen lopettamaan kaiken sosialistiseksi katsomansa toiminnan. Laiton vallankäyttö yritettiin aloittaa Mäntsäläs- tä. Ryhmityttiin estämään Ohkolan työväentalossa oikeus -valtiosta puhuvan sosialidemokraatti Mikko Erichin esitelmän pitäminen. Riihimäelle kokoontuneet olivat varmistamassa yhteyksiä ja pohjalaisjoukot suuntaamassa kohti Mäntsälää
Lapualaisten kunnioittama presidentti Svinhufvud lopetti kapinan radiopuheellaan ja luotettavien upseeriensa toimin.