Riihimäen työväensoittokunta sen ensimmäisinä vuosinan. 1909

YHDISTYSTOIMINTA

1. TOIVON SÄDE
Riihimäen ensimmäinen yhdistys oli v. 1892 perustettu raittiusseura TOIVON SÄDE.

2. TOISEKSI SYNTYI VPK
eli Rautatien vapaaehtoinen palosammutus ja korjauskunta. Vuonna 1895 sille valmistui oma talo
Nykyisen hotelli Linnean paikalle.

Raittiusseura Toivon Säde kokoontui VPK:n talolla ja järjesti palokunnan kanssa mm. VAPUNPÄIVAN kävelyretken Istuinkivelle, radan varressa olevalle kalliolle, jolla vanhastaan oli levätty kirkkomatkoilla ja muutenkin kokoonnuttu huviretkien merkeissä.

Raittiusseura Toivon Säde oli työväenydistyksen edeltäjä, ns. wrightiläisen kauden edustaja.
Tyoväenyhdistyksen perustajista moni oli Toivon Säteen aktiivijäseniä.

räätäli Alén,
edellisen sälli eli kisälli Arndt Lehmus,
peltiseppä R. Gustaffson

Vuonna 1901 raittiusseurassa harkittiin Työmieslehden osakkeiden ostamista, mutta toimeen ei sillä kertaa ryhdytty. Sosialismia kohtaan tunnettiin mielenkiintoa ja TYÖMIESTÄ luettiin.

3. VISA

VPK:lla oli myös v. 1898 perustettu urheiluseura Visa, johon kuului työläisjäseniäkin.

Vuonna 1903 marraskuussa tehdyn tilaston mukaan Hausjärvelle tuli 37 Työmies-lehteä.
Paikkakunnalla kulki myös KIERTÄVIÄ RÄÄTTÄLEITÄ, joilta täkäläiset ensimmäiset sosialistit kuulivat lähes sisäpiirin tietoa uuden työväenliikkeen noususta.
Räätälit, suutarit ja monet muutkin käsityöläiset olivat usein lukevia ja kielitaitoisiakin aikansa seuraajia jo ammattitaidollisistakin syistä.
Paikkakunnalla kävi myös TYÖVÄENPUOLUEEN PUHUJIA kuten juuri ennen perustamista Kaarlo Luoto ja Maijalainen.

Veturinkuljettaja Daniel Korhonen muisti työväenyhdistyksen perustamista suunnitellun VETURIVARIKON KATTILAHUONEESSA.
Mukana oli ainakin räätäli Lehmus, josta tuli yhdistyksen puheenjohtaja ja puolueen matkapuhuja K. TUOMINEN.Sillä kertaa jäseneksi liittyjiä oli ilmoittautunut vain kymmenkunta henkilöä. Tyydyttiin vielä toimimaan Toivon Säteessä.



4. RIIHIMÄEN OSUUSKAUPPA JA TYÖVÄENYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN 29.3. 1903


RIIHIMÄEN OSUUSKAUPPA aloitti toimintansa 17.1. 1903.
MAALISKUUN PIDETYSSÄ OSUUSTOIMINTA KOKOUKSESSA OTETTIIN ESILLE MYÖS TYÖVÄENYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN.
Tässä kokouksessa matkapuhuja K. Tuominen kehoitti työväestöä järjestäytymään.
Puhujaa pyydettiin jäämään paikkakunnalle, ”jotta saataisiin yhä perusteellisemmin tutustua työväenasiaan.
Matkapuhuja K. Tuominen kutsui perustavan kokouksen koolle VPK:n talolle 29.3. 1903.
TYÖMIES-LEHDEN MUKAAN PAIKALLE TULI USEITA SATOJA KUULIJOITA, joista kuitekin jäseneksi liittyi vain 60.

Ensimmäinen johtokunta:
puheenjohtaja räätäli A. Lehmus
varapj. L. Nikkinen
rahastonhoitaja räätäli J.P. Alén
kirjuri räätäli Helin
kirjastonhoitaja rautatiel. A. Huovinen


Samana päivänä oli myös iltatilaisuus, jossa puhui TYÖMIES-LEHDEN TOIMITTAJA
VEIKKO PALOMAAYhdistys liittyi kolmeksi kuukaudeksi ruotsalaisen työväenliiton haaraosastoksi, koska se sai vahvistaa jäsen- yhdistystensä säännöt. Työväen puolueella tätä oikeutta ei ollut.

5.
MINKÄLAISTA TYÖVÄENYHDISTYKSEN TOIMINTA OLI SEN ENSIMMÄISINÄ VUOSINA ?

- Kerran kuussa pidettiin kuukausikokous.
- Kesällä ulkoilmakokouksia Hirsimäellä aiheina TYÖPÄIVÄN LYHENTÄMINEN, ÄÄNIOIKEUS JA KIELTOLAKI.
- Kävelyretket valistuksen merkeissä: Keväällä 1903 käveltiin Herajoelle, missä Parman talon pihalla raittiuspuhuja, räätälin poika V. Flinck puhui kieltolaista ja sosialismista.
K. Tuominen puhui 8 tunnin työpäivästä.
Retkillä esitettiin myös erilaista ohjelmaa valistuksen lisäksi.

- Luentokurssi vuodenvaihteessa 1903 –904 yhdessä raittiusseuran kanssa.
- Edustaja Helsinkiin agitaatiokurssille.
- Agitaattori Alma Majander kävi esitelmöimässä Riihimäellä.
- Levitettiin kirjallisuutta kiertävien kirjakauppiaiden August Vatasen ja V. Flinckin kiertäessä paikkakunnalla.
- Kerättiin varoja osakkeiden merkitsemisesi. Näin autettiin ARBETARE-, TYÖ-MIES- ja LÄNSI-SUOMEN TYÖMIES-lehtiä.

- Puhujaseura Koska kuukausikokouksissa ei ehditty keskustella riittävästi perustettiin puhujaseura.
Seurassa keskusteltiin pitkään tanssikysymyksestä. Kiistaa käytiin siitä oliko työväen
tilaisuuksissa tanssi nuorisoa alentavaa vaiko sivistävä ohjelmanumero.
Tällaisista asioista keskusteleva puhujaseura lopahti jo vuoden 1904 syksyllä Uudemman mallin mukainen puhujaseura syntyi kolmen vuoden päästä v. 1907.

6. Naiset työväenyhdistyksessä

Vuoden 1903 lopussa 22 naista 166:sta
1904 12 " 46:sta !
1905 22 " 193:sta

Miksi näin?

Forssan kokous elokuussa 1903 omaksui varsin kirkon vastaisen toimintasuunnitelman.
Riihimäen ty:n edustaja Daniel Korhonen kannatti Edvard Valppaan maltillisempaa ja varovaisempaa kantaa mutta asian lykkäysäänestyksessä he kärsivät tappion äänin 63 –8.

Edvard Valpas:” Suomessa on opetettu , että Jumala johtaa maailmaa, ja se on kansan suuren osan katsantokanta.”

Haastattelutietojen perusteella moni samaisti sosialismin jumalankieltämisen, joten 100 jäsenen eroaminen johtui ilmeisesti suurelta osalta tästä asiasta.

Esivallan arvostelu koettiin maaseudulla muutenkin arveluttavaksi huliganismiksi.

Lautatarhan kulkumiehet olivat jo omasuneet uskonnon vastaisen näkemyksen.

RELATIIVINEN SUKUPUOLIMORAALI ELI VAPAA RAKKAUS !

Vuoden 1904 aikana kuultiin August Bebelin suomennetusta kirjasta, NAINEN JA SOSIALISMI

Kirjasta saatiin se käsitys, että sosialistit suosivat vapaata rakkautta ilman kirkon aamenta ja avioliittoa.
Työväenyhdistys kyllä tuki Voikkaan paperitehtaan lakkolaisia, jotka syyttivät erästä esimiestä alaistensa lähentelystä.
RIIHIMÄELLÄ KÄVI PUHUMASSA MONTA VAPAAN RAKKAUDEN SUOSIJAA KUTEN PERUSTAMISJUHLAN PUHUJA VEIKKO PALOMAA, MATTI KURIKKA JA A. F. TANNER.
Vapaan rakkauden kannattajat jäivät puolueen pääsuunnan ulkopuolelle, eivätkä työväenjoukot koskaan laajemmin hyväksyneet heidän käsityksiään.
Vuonna 1905 sukupuolimoraalista järjestettiin kirkon ja työväestön välinen väittely.
Syksyllä 1904 naiset perustivat yhdistykseen ompeluseuran. Vuoden päästä siitä he, silloin 8 naista , perustivat ydistykseen naisosaston, joka liittyi v. 1906 Sosialidemokraattiseen Naisliittoon.

PERUSTAMISPÄIVÄN ILTAJUHLAN PUHUJAT:TYÖMIESLEHDEN TOIMITTAJA VEIKKO PALOMAA
TYÖVÄENPUOLUEEN PUHUJA K. TUOMINEN
Yhdistyksen perustamisessa liikkeelle paneva voima. Ilmeisesti kotoisin Hämeenlinnasta