Riihimäen paikallishistoriaa -


1 SUURLAKKO loka- marraskuussa 1905

Vallankumouksellisia runoja karjahallissa !
Lakkokomitea !
Punakaarti (10-15 miestä)
.


Japanin sota aiheutti Venäjän keisarikunnassa voimakasta tyytymättömyyttä, josta kasvoit
ensimmäinen vallankumousyritys eli valtakunnallinen suurlakko lokakuussa 1905.

Lakko levisi Suomen rautateille 29. 10. 1905. Seuraavana päivänä pysähtyi myös posti- ja lennätinliikenne.

Suomessa olevat keisarin armeijan joukot eivät olleet varustautuneet tällaiseen tilanteeseen , jossa ei ollut viranomaisia pyytämässä sotaväkeä kukistamaan kansan kapinaa.

RIIHIMÄELLÄ EI VIELÄ OLLUT VENÄLÄISTÄ VARUSKUNTAA. Lähin oli Hämeenlinnassa.

Pietarissa levisi lakkoviikon lopulla huhuja, joiden mukaan SUOMI OLISI JULISTETTU TASA-
VALLAKSI JA 50 000 ASEISTETTUA KAPINALLISTA MARSSI KOHTI HELSINKIÄ !

Hämeenlinnan varuskuntaa tuli oikea tieto, että Riihimäen lakkolaiset olivat päättäneet estää venä-
läisiä käyttämästä rautateita sotilaskuljetuksiin vaikka VÄKIVALLOIN.

Eversti Zdanko marssitti Hämeenlinnasta satoja sotilaita Riihimäen risteysaseman suojaksi.

Sotilaiden ilmaantuminen Karan kautta Riihimäen asemalle aiheutti rautatiekylässä melkoista hämmennystä.


MITÄ RIIHIMÄELLÄ OIKEIN TAPAHTUI ?


Innostus vastustaa itsevaltaisen hallitsijan ihmisiä ja rahaa tuhlaavaa sotapolitiikkaa yhdisti lähes koko kansaa. Kaikki eivät kuitenkaan uskoneet vastarinnan kannattavan.

Riihimäellä nuorsuomalaiset johtivat alussa yhteistä lakkoagitaatiota, jonka keskuksena oli vinosti asemaa vastapäätä Peltosaaren puolella ollut karjahuutokauppahalli. Siellä vallitsi varsin kansallinen innostus. Lausuttiin vallankumouksellisia runoja ja marssittiin punaisen lipun kera.

Porvarillisten nuorsuomalaisten ja työväen yhdistysten välinen epäluulo levisi kuitenkin nopeasti Helsingista muuallekin.

Sosialistit eivät uskoneet porvarillisten piirien jatkavan lakkoa eduskuntauudistuk-
seen saakka.

RAUTATIELÄISILLÄ OLI RIIHIMÄELLÄ OMA LAKKOKOMITEA.

TYÖÄISILLÄ OLI PUNAKAARTI, JOSSA OLI 10 – 15 MIESTÄ (punainen nauha lakin ympärillä)

TAVOITTEET :
yleinen ja yhtäläinen ÄÄNIOIKEUS, KIELTOLAKI, laittomien erottamisien peruuttaminen.

KEINOT :
Mukana olo keisarin painostamisessa lakolla,

Punakaarti suunnitteli lakon murtamisen estämistä radan katkaisemisella, jos neuvottelut epäonnistuisivat. Hankittiin DYNAMIITTIA Hyvinkäältä.

Dynamiitti luovutettiin sotilaille heidän tultuaan rautatieasemalle.

Lakkolaiset käyttivät junia ilmaiseksi lakon aikana !

Työväentalo rakenteilla, kylä valtakunnan tapahtumien pyörteissä, INNOSTUS tempasi mukaansa.

Työväenyhdistyksen jäsenmäärä nousi kesän 1904 pohjalukemista 46:sta 193:een.
Suurlakon jälkeen siis 27 jäsentä enemmän kuin perustamisvuoden lopussa v. 1903.


2 VIAPORIN KAPINA 30.7. – 2.8. 1906

Punakaartit omille teilleen ?
Johan Kockin vai Juho Kokin mukaan ?
Radan räjäyttämineen !
Venäläinen varuskunta Riihimäelle ?



© Riihimäki-historiaa
Palvelun tarjoaa Verkkopolku.com