Riihimäen vanha asema, Hyvinkäältä siirretty radanrakennusajan talo

1. ASEMAKYLÄ

Kun Helsingin – Hämeenlinnan rautatietä alettiin rakentaa vuonna 1857 valittiin erääksi ase-
mapaikaksi soinen ja syrjäinen Riihimäki.

Lähistön huomattavien maatilojen aatelissukuiset omistajat, Karan Nordensvanit, Erkylän Munckit ja Riihiviidan Standerskiöldit lienevät vaikuttaneet aseman perustamiseen juuri Riihimäelle.
Seudulta saatiin vettä ja sieltä oli lyhyt matka sekä Hausjärven että Lopen kirkonkyliin.

Kun Pietarin rata valmistui v.1870 Riihimäestä tuli maan ensimmäinen risteysasema.

Yhdistystoiminta lähti vähitellen liikkeelle nuoressa asemakylässä.Turvallisuus ja muutenkin kunnollinen elämä vaativat toimeen tarttumista, valistusta ja kulttuuria ja yhteishenkeä.

Vuonna 1900 Riihimäellä oli vain 60-70 asumusta ja noin 700 asukasta.

Hausjärvellä ammateissa toimivat vuonna 1900:

Maa- ja metsätalous n. 3000
Teollisuus ja käsityö 191
siitä rakennustyö 54
Kauppa 30
Liikenne 171
Palvelukset yhteiskunnalle 53
Henkilökoht. palvelukset 147
Sekatyö 95

yhteensä 3571

Hausjärven kunnan koko väestö 9179 henkeä.

Rautatielääkärin talo v. 1890, rakennusmestarin talon paikka 1850-luvulta ja santarmien rakennuksen paikka tsaarinajan lopulta.